Findynetin lausunto Suomen digitaaliseen kompassiin
Suomen digikompassiluonnos on oikeansuuntainen, mutta jättää digitaalisen luottamusinfrastruktuurin digitaaliset lompakot, yrityslompakon ja sähköiset todistukset liian vähälle painoarvolle. Lausunnossamme esitämme konkreettisia täsmennyksiä, joilla Suomi voi vahvistaa kilpailukykyään, keventää hallinnollista taakkaa ja vaikuttaa aktiivisesti eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehitykseen.
Valtioneuvoston digitoimisto pyysi kommentteja päivitetyn Digikompassin luonnoksesta Lausuntopalvelussa. Alla Findynetin lausunnon pääviestit tiivistetysti.
Osaaminen ja osaajat
Digikompassissa tulisi tunnistaa digitaalinen identiteetti, sähköiset todistukset ja luottamusinfrastruktuuri omana osaamisalueenaan, jolle asetetaan omat koulutustavoitteet. Avaintuloksiin tarvitaan kohdennettua käytännön osaamista: viranomaisille täydennyskoulutusta yhteentoimivien palvelujen toteuttamiseen ja pk-yrityksille tukea lompakkoratkaisujen hyödyntämiseen. Edelläkävijyys edellyttää myös kykyä vaikuttaa eurooppalaisiin sääntöihin ja standardeihin, mikä vahvistaa kansallista kilpailukykyä.
Infrastruktuuri ja data
Digikompassiin tulisi lisätä selkeä viittaus digitaalisiin lompakkoihin, eurooppalaiseen yrityslompakon ja sähköisten todistusten luottamusinfrastruktuuriin osana Suomen digitaalista infrastruktuuria. Kansallisten ratkaisujen tulee perustua eurooppalaiseen viitekehykseen, avoimiin standardeihin ja yhteentoimivuuteen, jotta vältytään toimittajalukoilta ja markkinalle jää tilaa useammalle toimijalle. Infrastruktuurin arvo syntyy vasta käyttöönoton, yhteentoimivuuden ja jatkuvan kehittämisen kautta, mikä edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta. Avaintulosten tavoitetasoa tulisi nostaa erityisesti sähköisten todistusten osalta, sillä viiden todistuksen saatavuus eurooppalaiseen digitaalisen identiteetin lompakkoon vuoteen 2030 mennessä on aivan liian vaatimaton suhteessa luonnoksessa itsessään korostettuun laajan tarjonnan merkitykseen käyttöönotolle ja hyödynnettävyydelle.
Yritykset ja kilpailukyky
Eurooppalaisten digitaalisten lompakoiden, yrityslompakon ja sähköisten todistusten käyttöönotto on Suomelle kilpailukyky- ja kasvukysymys, joka avaa yrityksille mahdollisuuden rakentaa skaalautuvia palveluja eurooppalaisille sisämarkkinoille. Avaintuloksiin tarvitaan selkeämpi tavoite kansallisesta ekosysteemistä, joka tukee yritysten käyttöönottoa, vientimahdollisuuksia ja viranomaisasioinnin digitalisoitumista sekä keventää hallinnollista taakkaa rajat ylittävässä liiketoiminnassa.
Julkinen hallinto ja palvelut
Digitaaliset lompakot ja sähköiset todistukset ovat vain kerran -periaatteen (once only principle, OOP) keskeinen mahdollistaja, kun tietoja ja valtuuksia hyödynnetään yhteentoimivasti organisaatio- ja maarajojen yli. Avaintuloksiin tarvitaan selvempi viittaus niiden hyödyntämiseen yritysten viranomaisasioinnissa, kuten valtuuksien osoittamisessa, lupamenettelyissä ja julkisissa hankinnoissa, joissa voidaan vähentää hallinnollista taakkaa ja sujuvoittaa rajat ylittävää asiointia. Myös tekoälykehityksessä tulisi tunnistaa digitaalisen identiteetin, valtuuksien ja jäljitettävyyden merkitys, sillä agenttimaiset toimintamallit edellyttävät luotettavasti todennettavaa tietopohjaa, jotta tekoäly kytkeytyy osaksi digitaalisen luottamuksen kokonaisuutta.
Poikkihallinnollinen johtaminen ja yhteistyö
Eurooppalaisten digitaalisten lompakoiden ja sähköisten todistusten käyttöönotto tulisi tunnistaa omana poikkihallinnollisena kokonaisuutenaan, joka edellyttää julkisen mandaatin varaan rakentuvaa pysyvää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyörakennetta yhteisine tiekarttoineen ja rahoitusmalleineen. Suomen tulee myös vaikuttaa aktiivisesti EU-tason sääntöihin ja standardeihin pelkän kansallisen toimeenpanon sijaan.