Yksi tunniste koko matkalle – miten työperäistä maahantuloa voi sujuvoittaa

Julkaistu 27.10.2026 Tiedote

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen töihin tuleva joutuu nykyisin odottamaan henkilötunnusta ja sähköistä tunnistusvälinettä. Sähköinen asiointi mahdollistuu vasta, kun työläimmät asiat on jo hoidettu. Findynet, CSC ja Haidion kokeilivat Sitran rahoittamassa hankkeessa, miten prosessia voisi sujuvoittaa työtarjouksesta ensimmäiseen palkanmaksuun. Kokeilu osoitti, että yhden pysyvän tunnisteen, etärekisteröinnin, sähköisen tunnistamisen ja digitaalisten todisteiden varaan rakentuva malli on toteutettavissa. Hankkeen keskeinen havainto oli, että suurimmat hyödyt syntyvät, kun nämä ratkaisut toimivat yhtenä kokonaisuutena koko maahantuloprosessin ajan.

Miksi maahantulon alkuvaihe takkuaa

Maahantulon alkuvaiheessa henkilötunnusta, sähköistä tunnistamista ja luotettavasti varmennettuja tietoja tarvitaan monessa paikassa.

Jotta arjen saa rullaamaan, pitää asioida tulevan asuinkunnan, vuokranantajan, verottajan, pankin ja monen muun tahon kanssa. Ilman henkilötunnusta asioinnin aloittaminen tai jopa ajan varaaminen palveluun voi olla vaikeaa. Vain osalle työperäisistä maahanmuuttajista annetaan henkilötunnus oleskelulupahakemusprosessin aikana. Esimerkiksi ns. pikakaistaa pitkin tulevat maahantulijat saavat oleskeluluvan ilman henkilötunnusta. He joutuvat Suomeen tultuaan varaamaan käyntiajan saadakseen henkilötunnuksen. Tähän mennessä heidän tietojaan on tallennettu jo lukuisiin paikkoihin, joihin henkilötunnus pitää välittää ja korjata jälkikäteen.

Sähköinen asiointi edellyttää monissa palveluissa käytännössä vahvaa sähköistä tunnistamista. Saadakseen tunnistusvälineen maahantulijan pitää hakea poliisilta ulkomaalaisen henkilökorttia: varata aika, odottaa, käydä paikan päällä ja odottaa kortin valmistumista. Henkilökortin perusteella voi saada pankista tunnukset, joita voi käyttää sähköisissä asiointipalveluissa. Pankista pitää varata aika, odottaa ja käydä paikan päällä asioimassa. Prosessiin kuluu useita viikkoja tai jopa kuukausia. Sinä aikana sähköinen itsepalvelu ei ole käytettävissä, vaan kaikki asiointi on hoidettava paikan päällä. Asiointikäyntejä varten pitää usein ottaa vapaapäivä töistä.

Käyntiasioinnissa pitää yleensä osoittaa henkilöllisyys lähtömaan passilla tai henkilökortilla sekä esittää oleskelulupa ja erilaisia tietoja työsuhteesta ja työnantajasta. Moni taho joutuu tarkastamaan näiden tietojen oikeellisuutta ja arvioimaan fyysisisten dokumenttien aitoutta ja luotettavuutta.

Mitä teimme

Käynnistimme keväällä työperäisen maahantulon sujuvoittamisen kokeiluhankkeen. Mukaan hankkeeseen lähti laaja joukko yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita, muun muassa Barona, CSC, Digi- ja väestötietovirasto (DVV), Espoon kaupunki, Haidion, Helsingin kaupunki, Kela, Kuntaliitto, Maahanmuuttovirasto (Migri), Nordea, OP Pohjola, S-Pankki, ulkoministeriö ja Verohallinto. Sitra rahoitti puolet kokeiluhankkeen kustannuksista.

Hanke eteni kolmessa vaiheessa maaliskuusta syyskuuhun 2026:

Prosessisuunnittelu. Haastattelimme asiantuntijoita ja järjestimme työpajoja, joissa käytiin läpi työsuhteen tiedot, henkilötunnuksen myöntäminen ja hyödyntäminen sekä etärekisteröinti.
Kokeilut. Työpajojen pohjalta muotoilimme prosessin, jossa maahantulija saa etärekisteröinnin perusteella henkilötunnuksen jo prosessin alussa. Etärekisteröinti tehtiin mobiilisovelluksella, joka luki passin tiedot. Maahantulija sai prosessin eri vaiheissa lompakkosovellukseensa digitaalisia todisteita, joita pystyi käyttämään seuraavissa vaiheissa. Kokeiluja toteuttivat CSC sekä Findynetin kumppanit Authbound ja Hovi.
Analyysi. Kävimme tulokset läpi avaintoimijoiden kanssa työpajassa ja organisaatiokohtaisissa demoissa. Barona teki maahantulijoille kyselyn ehdotetusta mallista.

Hanke päättyi syyskuun lopussa sidosryhmien esittelytilaisuuteen, jossa esittelimme demot ja kokeilujen opit. Tilaisuudessa myös Migri ja DVV pitivät kommenttipuheenvuorot, Barona esitteli maahantulijoiden kyselyn tuloksia ja Freja kertoi, miten maahantulo on digitalisoitu Ruotsissa.

Mitä kokeilut osoittivat

Kaikki kolme demoa toteuttivat saman perusketjun: henkilötiedot luetaan passin sirulta, niistä luodaan identiteettitodiste maahantulijan digitaaliseen lompakkoon, todisteella käynnistetään oleskelulupahakemus ja myönteisestä päätöksestä saadaan oleskelulupatodiste. Demot laajensivat ketjua eri suuntiin, esimerkiksi verokortin hakemiseen, työnantajan näkökulmaan ja pankkiasiointiin. Saman ketjun toteutus hieman eri painotuksin ja teknologiavalinnoin onnistui eri toimijoiden toteuttamana. Hankkeen keskeinen johtopäätös on, että etenemisen suurimmat haasteet eivät liity teknologian toimivuuteen vaan ratkaisun omistajuuteen, rahoitukseen ja käyttöönottoon.

Kokeilujen pohjalta ratkaisu jakautuu neljään toisiaan tukevaan rakennuspalikkaan:

Varhainen rekisteri-identiteetti: henkilö rekisteröidään väestötietojärjestelmään, ja hän saa pysyvän henkilötunnuksen jo prosessin alussa.
Etärekisteröintisovellus: henkilötiedot luetaan passin sirulta, ja henkilö tunnistetaan biometrisesti mobiilisovelluksella.
Sähköisen tunnistamisen väline: maahantulija saa heti oleskeluluvan saatuaan turvallisen tavan kirjautua julkisiin ja yksityisiin palveluihin.
Lompakko ja digitaaliset todisteet: maahantulija voi jakaa prosessissa syntyneitä vahvistettuja tietoja tarpeen mukaan toimijoille, jotka voivat tarkastaa niiden aitouden automaattisesti.

Jokainen osaratkaisu tuottaa hyötyä yksinäänkin, mutta suurin hyöty syntyy, kun ne yhdistetään samaa maahantulopolkua tukevaksi kokonaisuudeksi.

Maahantulijat suhtautuivat malliin myönteisesti. Baronan kyselyssä (19 vastaajaa) 89 prosenttia arvioi mallin parantavan muuttokokemustaan, ja 95 prosenttia piti Suomea sen myötä houkuttelevampana. Sekä työntekijä että työnantaja voisivat säästää sujuvamman prosessin avulla useita työpäiviä.

Keskeiset opit

Kun maahantulija pääsee asioimaan sähköisesti mahdollisimman varhain, kaikki osapuolet säästävät työ- ja kalenteriaikaa.
Sähköiseen etärekisteröintiin ja tunnistamiseen on saatavilla luotettavia ratkaisuja.
Etärekisteröimällä saatu varhainen rekisteri-identiteetti yhdistettynä tunnistukseen kasvokkain lisää turvallisuutta ja sujuvuutta.
Toteutettavien ratkaisujen tulee toimia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Mitä seuraavaksi

Tekniikka toimii, mutta eteneminen vaatii päätöksiä. Varhaisen vaiheen rekisteri-identiteetti ja etärekisteröinti edellyttävät muutoksia väestötietojärjestelmää koskevaan lakiin. Syyskuussa vahvistettu laki eräistä rajat ylittävän sähköisen asioinnin mahdollistavista palveluista mahdollistaa digitaalisen lompakon käytön sähköiseen tunnistamiseen ja tietojen jakamiseen. Tulee varmistaa, että myös maahantulijat voivat ottaa lompakon helposti käyttöön.

Muutostarpeet on tunnistettu myös työ- ja elinkeinoministeriön kesällä 2026 julkaisemassa selvityksessä maahantulovaiheen viranomaisasioinnin sujuvoittamiseksi.

Hankkeessa mukana olleiden toimijoiden yhteisymmärrys on poikkeuksellisen laaja. Kokeilu osoitti, että ratkaisu voidaan toteuttaa ja että sen keskeiset rakennuspalikat ovat tiedossa. Asia ei kuitenkaan etene itsestään. Se tarvitsee omistajan, rahoituksen, tarvittavat säädösmuutokset ja kirjauksen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Kiitämme lämpimästi kaikkia työpajoihin, haastatteluihin ja kokeiluihin osallistuneita.